Tuulen naapurina - blogini

tuulennaapurina.blogspot.fi


    Runokirjani Avataan siiven alta ilmestyi
Tätä huikeaa onnea! Tänään ilmestyy toinen runokokoelmani Avataan siiven alta (Sanasato, 2016).

Tallinna II - puiden ja raitiovaunujen onnea
Tallinna I - on ehkä satanut
Hanko - olemme onnellisia natavyöhykkeellä
Teki sielunsa sopukoista

Avataan siiven alta

Avataan siiven alta on hämmentävästi lumoava teos, joka kysyy, mitä ja miksi muistamme. Luopumisen hetkellä rakkaus näyttäytyy täytetyn linnun silmissä, unohdetuissa kirjeissä ja ajan säikeiden väliin pingottuneissa kuvissa.

"Ensimmäinen eläintieto: lämpö virtaa hänestä minuun ja minusta häneen. Nukkuvat usein lähekkäin ja saattavat nuolla toistensa päätä ja korvia, kääntävät yhteisestä sanattomasta sopimuksesta selkänsä maailmalle. Joinakin hetkinä esiintyy unia, yleensä se tapahtuu silmät suljettuina. Ja jossain tuolla on maailma, kohtipyörtyvät lupiinit. Tiedän: minä olen siveetön ja sinä olet siivetön. Täysikasvuiset linnut eivät näe unia, ne tietävät, että onnen on löydyttävä ääriviivojemme sisältä."

Nainen parvekkeella

Eppu Nuotion ja minun yhdessä kirjoittama taidemysteeri Nainen parvekkeella ilmestyi maaliskuussa 2016.
Lue lisää kirjasta.

Nainen parvekkeella on täydellistä lukemista niille, jotka rakastavat Edelfeltiä, Pariisia ja historiasta ammentavaa kesyä rikoskirjallisuutta. Teos sopii hyvin myös niille, joille perusdekkareiden väkivaltamässäily on liikaa.
Helsingin Sanomat, 22.6.2016

Harvoin voin luonnehtia koukuttavaksi ja jännittäväksi rikostarinaa, jossa puolen kirjan mitalta ei edes tapahdu rikosta. Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen dekkaria Nainen parvekkeella voi.
Hämeen Sanomat, 14.9.2016

Dekkarina teos kuuluu kuitenkin lajityypin pehmeään päähän, kun jännitystä tärkeämmässä roolissa pysyvät ihmissuhteet ja taiteen lumo.
Ruumiin Kulttuuri, 2/2016

"Pidin kirjan yllätyksellisyydestä, en ikinä olisi osannut arvata mitä taustalla piilee. Nuotio ja Soininen johdattavat lukijaa harhaan taitavasti. Psykologista jännitystä joka ei pakota pureskelemaan kynsiä mutta joka pitää otteessaan ja pakottaa kääntämään sivun toisensa jälkeen."
hemulinkirjahylly.blogspot.fi, 15.3.2016

Vaikka en kaikin osin vakuuttunutkaan Nuotion ja Soinisen teoksesta, en voinut kuin lukea ahmien. Taidemaailma, arvoitus, ahneus, rakkaus ja juuret, sekä kysymykset luottamuksesta pitävät jännitteitä yllä tavalla, joka on tuttu ja silti aina yhtä kiehtova.
luminenomena.blogspot.com, 24.3.2016
      Nainen parvekkeella tarjosi oivallisen viihdykkeen miellyttävällä sivistävällä sivumausteella - yksinkertaisesti kiva kirja!
www.kirsinbookclub.com, 3.4.2016

Romaanin juoni on mutkikas ja täynnä jännittäviä koukkuja. Kolme aikatasoa, Edelfeltin 1800-luvun lopun Pariisi, A.S. Joenmaan nuoruuden aika samassa kaupungissa 1980-luvulla ja Salomen ja Tuomaksen nykyisyys kietoutuvat toisiinsa kiehtovalla tavalla.
www.esperanzan.blogspot.fi 23.4.2016

Tämä kirja imaisi mukanaan välittömästi ja sen voi hutaista yhdellä istumalla. Itseasiassa tämän todennäköisesti hutaisee yhdellä lukemalla koska tätä ei vaan voi laskea käsistään.
www.uusioperheenkuviot.blogspot.fi, 22.6.2016

"Paatuneelle dekkarilukijalle Nainen parvekkeella saattaa tuntua kesyltä kamalta. Minä en itseäni kuitenkaan moisena pidä ja nautinkin kirjasta tavattomasti. Nainen parvekkeella on nimittäin todella paljon muutakin kuin vain rikosromaani: se on myös kirja rakkaudesta taiteeseen sekä tavattoman hienosti kirjoitettu kirja."
Suomilukee.fi, Lukutoukka Krista 15.3.2016

Kokonaisuus on viihdyttävä: näppärästi juonilankoja punova, ei hiuksia nostattava dekkari, vaan jännitysaineksinen ihmissuhderomaani taidemaustein. Kahden aikatason kuljetus kirjeenvaihdon lisäksi sujuu mainiosti, ja tapahtumien katsominen eri kanteilta virkistää.
tuijata.wordpress.com, 24.3.2016
Next

Murretut päivät

Runokokoelmani voitti Runo-Kaarina-kilpailun 2013.

"Soininen käyttää nykyrunouden keinoja tyylitajuisesti. Muodollinen ja ilmaisullinen kokeilu on mahdollistamassa kirjan kokonaismerkityksen rakentumista. Runoilijaa ei pääse syyttämään siitä, että hän kokeilisi vain kokeilemisen ilosta tai sivistyneisyyttään osoittaakseen." (Jaakko Mikkola, Turun Sanomat, 7.12.2013)

"Soininen ei väännä kieltään ylettömän mutkalle tai haahuile menemään. Teksti on hallittua, sanat punnittuja. Soinisen runot ovat jäävuoren huippuja, jotka paljastavat vähän, mutta kertovat paljon." (Aleksandr Manzos, Lumooja, 10.10.2013)

"Runon ja asiaviitteen vuoropuhelu luo herkullisen kaaoksen. Tekstit joutuvat keskenään painiin jossa asiateksti koettaa saada niskalenkkiä runosta, muttei lopulta kuitenkaan onnistu. Runo karkaa otteesta ja käyttää omalla tavallaan hyväkseen viitteidenkin merkitykset." (Erjan lukupäiväkirja, 27.10.2013)

"Yhdistävänä lankana teoksessa on särkymisen ja eheytymisen teema, rakkaus, muistot - ja syyllisyys, jota ihmiset turhaankin kantavat. Luonnontieteellinen sanasto liittää runot konkreettiseen todellisuuteen, surrealistiset kuvat vievät muihin maailmoihin." (Kanerva Frantti, Karjala, 7.11.2013)
      "Teoksessa on paljon tummia ja synkkiä sävyjä, mutta niiden vastapainona myös valoa ja kauneutta, joka yksinkertaisesti lumoaa. .... Soinisen kieli on kaunista ja kekseliästä: teoksessa podetaan turkoosintuoksuista ikävää, tai terävää kipua joka leikataan tylpäksi. Sanat voivat olla kuunkummia, viisari viipaloi aikaa. Kipu ja kaipaus ovat niin läsnä, että niitä voi melkein koskettaa." (Sara, P.S. Rakastan kirjoja, 22.2.2014)

"Tässä vahva, uusi omaääninen runoilija. Yksikään teoksen runo ei jättänyt kylmäksi. Ei jättänyt paitsi. Runoilijoita kuten prosaisistejakin verrataan toisiinsa: luonnollisesti heissä kuullaan koettuja sekä luettuja eilisiä. Minulle tulivat mieleeni Aila Meriluoto, Mirkka Rekola, Sirkka Selja, myös aavistus Ahmatovaa ja Szymborskaa." (Leena Lumi, 16.7.2014)

Pirkko Soininen käyttää kieltä niin kauniisti, että runojen äärelle on jäätävä viipymään. Kielikuvat ovat ihastuttavia, ne herättävät ajatuksia ja tunnelmia, jotka lämmittävät jossain sisälläni. (Kirjakaapin kummitus, 2.4.2014)

Kokoelman vahva omaperäinen proosapitoisuus, dialogisuus ja pinnanalainen tarinakehikko pyydystävät tekstin sisältöihin ehkä eniten lukijan aina kaipaamaa tuoreutta, uutuutta. Tiedekieleen perustuvat alaviitteet lohkovat muutamiin runoihin toimivaa kerroksellisuutta. (Marko Laihinen, 16.6.2014)
     
Next

Facebook / Instagram

Instagram: @pirkkosoininen


Next

Ota yhteyttä

Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen pirkko@soininen.org. Tulen mielelläni esiintymään, lukemaan runojani, kertomaan kirjailijan työstä tai keskustelemaan vaikkapa runoudesta. Mielelläni kuulen myös palautetta kirjoistani.

Tästä voit ladata painokelpoisia kirjailijakuvia minusta tai minusta ja Eppu Nuotiosta.


Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen
     
Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen

 

Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen
     
Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen

 

Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen
     
Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen