Tuulen naapurina - blogini

tuulennaapurina.blogspot.fi


    Teki sielunsa sopukoista
Aamuyhdeksältä yksihampainen mies tilaa kahvilasta votkaa spritella. Tyydyn kahviin ja lörtsyihin.

Telttapaikka, omenasiideriä ja venevajat
Tallinna V - viikko voi tuntua kahdelta
Tallinna IV - polleana ja pohkeet piukkana
Haapsalu - syttyy kaipuu Karjalan laulumaille

Nainen parvekkeella

Eppu Nuotion ja minun yhdessä kirjoittama taidemysteeri Nainen parvekkeella ilmestyi maaliskuussa 2016.
Lue lisää kirjasta.

"Pidin kirjan yllätyksellisyydestä, en ikinä olisi osannut arvata mitä taustalla piilee. Nuotio ja Soininen johdattavat lukijaa harhaan taitavasti. Psykologista jännitystä joka ei pakota pureskelemaan kynsiä mutta joka pitää otteessaan ja pakottaa kääntämään sivun toisensa jälkeen."
hemulinkirjahylly.blogspot.fi, 15.3.2016

Vaikka en kaikin osin vakuuttunutkaan Nuotion ja Soinisen teoksesta, en voinut kuin lukea ahmien. Taidemaailma, arvoitus, ahneus, rakkaus ja juuret, sekä kysymykset luottamuksesta pitävät jännitteitä yllä tavalla, joka on tuttu ja silti aina yhtä kiehtova.
luminenomena.blogspot.com, 24.3.2016
      "Paatuneelle dekkarilukijalle Nainen parvekkeella saattaa tuntua kesyltä kamalta. Minä en itseäni kuitenkaan moisena pidä ja nautinkin kirjasta tavattomasti. Nainen parvekkeella on nimittäin todella paljon muutakin kuin vain rikosromaani: se on myös kirja rakkaudesta taiteeseen sekä tavattoman hienosti kirjoitettu kirja."
Suomilukee.fi, Lukutoukka Krista 15.3.2016

Kokonaisuus on viihdyttävä: näppärästi juonilankoja punova, ei hiuksia nostattava dekkari, vaan jännitysaineksinen ihmissuhderomaani taidemaustein. Kahden aikatason kuljetus kirjeenvaihdon lisäksi sujuu mainiosti, ja tapahtumien katsominen eri kanteilta virkistää.
tuijata.wordpress.com, 24.3.2016
Next

Murretut päivät

Runokokoelmani voitti Runo-Kaarina-kilpailun 2013.

"Soininen käyttää nykyrunouden keinoja tyylitajuisesti. Muodollinen ja ilmaisullinen kokeilu on mahdollistamassa kirjan kokonaismerkityksen rakentumista. Runoilijaa ei pääse syyttämään siitä, että hän kokeilisi vain kokeilemisen ilosta tai sivistyneisyyttään osoittaakseen." (Jaakko Mikkola, Turun Sanomat, 7.12.2013)

"Soininen ei väännä kieltään ylettömän mutkalle tai haahuile menemään. Teksti on hallittua, sanat punnittuja. Soinisen runot ovat jäävuoren huippuja, jotka paljastavat vähän, mutta kertovat paljon." (Aleksandr Manzos, Lumooja, 10.10.2013)

"Runon ja asiaviitteen vuoropuhelu luo herkullisen kaaoksen. Tekstit joutuvat keskenään painiin jossa asiateksti koettaa saada niskalenkkiä runosta, muttei lopulta kuitenkaan onnistu. Runo karkaa otteesta ja käyttää omalla tavallaan hyväkseen viitteidenkin merkitykset." (Erjan lukupäiväkirja, 27.10.2013)

"Yhdistävänä lankana teoksessa on särkymisen ja eheytymisen teema, rakkaus, muistot - ja syyllisyys, jota ihmiset turhaankin kantavat. Luonnontieteellinen sanasto liittää runot konkreettiseen todellisuuteen, surrealistiset kuvat vievät muihin maailmoihin." (Kanerva Frantti, Karjala, 7.11.2013)
      "Teoksessa on paljon tummia ja synkkiä sävyjä, mutta niiden vastapainona myös valoa ja kauneutta, joka yksinkertaisesti lumoaa. .... Soinisen kieli on kaunista ja kekseliästä: teoksessa podetaan turkoosintuoksuista ikävää, tai terävää kipua joka leikataan tylpäksi. Sanat voivat olla kuunkummia, viisari viipaloi aikaa. Kipu ja kaipaus ovat niin läsnä, että niitä voi melkein koskettaa." (Sara, P.S. Rakastan kirjoja, 22.2.2014)

"Tässä vahva, uusi omaääninen runoilija. Yksikään teoksen runo ei jättänyt kylmäksi. Ei jättänyt paitsi. Runoilijoita kuten prosaisistejakin verrataan toisiinsa: luonnollisesti heissä kuullaan koettuja sekä luettuja eilisiä. Minulle tulivat mieleeni Aila Meriluoto, Mirkka Rekola, Sirkka Selja, myös aavistus Ahmatovaa ja Szymborskaa." (Leena Lumi, 16.7.2014)

Pirkko Soininen käyttää kieltä niin kauniisti, että runojen äärelle on jäätävä viipymään. Kielikuvat ovat ihastuttavia, ne herättävät ajatuksia ja tunnelmia, jotka lämmittävät jossain sisälläni. (Kirjakaapin kummitus, 2.4.2014)

Kokoelman vahva omaperäinen proosapitoisuus, dialogisuus ja pinnanalainen tarinakehikko pyydystävät tekstin sisältöihin ehkä eniten lukijan aina kaipaamaa tuoreutta, uutuutta. Tiedekieleen perustuvat alaviitteet lohkovat muutamiin runoihin toimivaa kerroksellisuutta. (Marko Laihinen, 16.6.2014)
     
Next

Facebook / Instagram

Instagram: @pirkkosoininen


Next

Ota yhteyttä

Minulle voi lähettää sähköpostia osoitteeseen pirkko@soininen.org. Tulen mielelläni esiintymään, lukemaan runojani, kertomaan kirjailijan työstä tai keskustelemaan vaikkapa runoudesta. Mielelläni kuulen myös palautetta kirjoistani.

Tästä voit ladata painokelpoisia kirjailijakuvia minusta tai minusta ja Eppu Nuotiosta.


Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen
     
Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen

 

Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen
     
Lataa painokokoinen
© Mikael Soininen